Ihminen blogin takana

Hei!  Hoidetaan nyt muutkin esittelyt pois alta heti ensi alkuun, jotta te pääsette kärryille taustoista. Minua ainakin kiinnostaa aina että kuka blogia kirjoittaa, vaikka kyse olisikin sisustusblogista. Ihmisiähän me kaikki olemme, vaikka tavaroista puhutaankin.

Olen Peeta, 24-vuotias muotoilun opiskelija. Kaksi vuotta opintoja on nyt takana, ja kaksi edessä. Tänä keväänä olen suunnitellut ja tehnyt naulakon sekä valaisimen koulun puitteissa, ja meillä olikin valaisinnäyttely Mannerheimintiellä kesäkuun alussa. Ennen Metropoliaan pääsemistä opiskelin sisustusassistentiksi. Olen ollut kiinnostunut sisustamisesta jo hyvin pitkään, lapsena pistin uuteen uskoon vanhempien taloa ja nyt sitten tietysti omaa asuntoa.

Dieselin sohva ja valaisin, Casuarina

Unelmakotini olisi jossain vanhassa tehdasrakennuksessa sijaitseva loft. Paljon tilaa, huonekorkeutta, valoa ja vaaleutta. Rakastan valkoisia koteja, mutta en innostu liian kliinisestä tyylistä. Tykkään yhdistellä modernia designia ja elämää nähneitä tavaroita. Fiilistelen kovasti mm. Dieselin kalusteita. Lempivärejäni sisustuksessa ovat valkoisen lisäksi harmaan eri sävyt, vaaleanpunainen (paheeni) ja nude. Puiset kalusteet otan mieluiten vaaleina.

Tämän maton ostin viime syksynä Casuarinasta

Sisustamisen lisäksi rakastan muotia ja seuraan mielelläni kaikkea ympärillä tapahtuvaa. Käyn mielelläni erilaisissa tapahtumissa ja selailen nettiä etsien jotain uutta ja mielenkiintoista. Helsinki maailman designpääkaupunkina tarjoaa paljon kaikenlaista kiinnostavaa ohjelmaa.

Pörröinen rahi ja pinkki matto, Casuarina

Aloitin työt täällä Casuarinassa kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Olin viime kesänä työharjoittelussa Innossa, ja sen puitteissa tuli kierreltyä näissä pääkaupunkiseudun sisustusliikkeissä. Casuarina jäi positiivisesti mieleeni, sillä täältä löytyy juuri sellaisia sisustustavaroita joista itsekin sytyn. Modernia designia ja vanhoja kalusteita. Voisin ottaa täältä kotiini melkein kaiken! Käväisin siis täällä aina silloin tällöin katselemassa ja ostoksilla, kunnes viime keväänä keksin hakea tänne töihin. Viveka muisti minut ja oli kuulemma saanut vielä hyvän kuvankin minusta, joten neuvottelut voitiin aloittaa. Loppukeväästä jännitin, ja pääsiäisen jälkeen viimein selvisi että unelmatyöpaikka on minun.

Metallitynnyri on peräisin Pariisin antiikkimarkkinoilta, Casuarina

Jaan Elkenin taulu ja puiset kirjaimet, Casuarina

Täällä minä nyt kirjoitan Casuarinalle blogia, päivitän facebook-sivuja, suunnittelen tapahtumia ja tietysti myös hääräilen myymälän puolella. Tällä hetkellä hinnoittelemme tuotteita alennusmyyntiä varten ja järjestelemme liiketilaa uuteen uskoon. Kalusteet vaihtavat joka viikko paikkaa ja myymälä on jatkuvassa muutoksessa. Tilaa ei ole ahdettu liian täyteen, vaan kalusteilla on tilaa hengittää. Olen viihtynyt hyvin täällä, tykkään rennosta ilmapiiristä ja hyvästä sijainnista. Ja jos en voikaan kaikkea ostaa kotiini, niin ainakin saan viettää päiväni ihanien asioiden keskellä! Tässäpä kirjoittelen tätä tekstiä jykevän lankkupöydän äärellä, istuen Edran tuolilla.